refrain: Nyt joka ikisenÀ aamuna piru pÀÀsi pÀÀllÀ tasapainoilee, RÀntÀsateessa pururadalla niskavilloissa tempoilee, Ja nuoruus menee, Vanhuus tulee, Kauas kaikki muu karata saa, Vaan joka talvi, kevÀt, kesÀ, syys Palaa syyllisyys. Joka talvi, kevÀt, kesÀ, syys Palaa syyllisyys.
Ja pyytÀÀ syyllisyys:
"Tule tÀnne synnin suden luo, Syyllisyyden musta malja juo." "Ei, en tule, pahasta puhdas oon!" "SiispÀ puhallan ja puhkun itsetuntosi kumoon."
Tarhan pihamaalla pienokainen. Kovin viaton, RÀkÀnokkainen, Kiikkuu EikÀ aavistaa saata, Kuinka suuri voima liikkuu, Nurkan takaa sinua tarkkailee tuo Ja mustaa maalia juo.
Se tulee tuttavaksi tÀnÀÀn, Et toisin pÀÀttÀÀ vois. Se pÀÀttÀÀ, milloin tulee, EikÀ lÀhde pois. Nurkkiin nukkumaan kipuaa, Mustaa maalipurkkia kuljettaa, Ja juuri kun kaikki oli, kuten pitikin olla Se suhersi seinÀÀn: "MitÀpÀ nolla?"
refrain Joka talvi, kevÀt, kesÀ, syys PyytÀÀ syyllisyys.
"Tule tÀnne synnin suden luo, Syyllisyyden musta malja juo." "Ei, en tule, pahasta puhdas oon!" "SiispÀ puhallan ja puhkun itsetuntosi kumoon."
SillÀ syyllisyys kuuliaista rakastaa, Se voimaa vammoistamme ammentaa, Pian niistÀ pesÀÀ rakentaa: Viereen tuvan Valmistuvan jo nÀen Huoneet vierasvÀen Kunnes tuikkaat talonsa alle tulen hyvÀn, Sen huomaat hÀmmentyvÀn.
Nyt joka ikisenÀ aamuna piru pihalla vihaansa viuhtoo vaan. RÀntÀsateessa, pÀÀ kohmeessa kauhoo lunta ikkunaan. Tulkoot irveet, pilkkakirveet, Haavaa ei ne tehdÀ voi, Kun vaikeroi viluissaan syyllisyys Ja varjoissa vaanii, SieltÀ sinua se osoittaa, Vaan kulkee karavaani, Tavoittamattomiin taivaltaa. JÀÀ hyvÀstit, syyllisyys.