MinÀ... Tulen sieltÀ, missÀ ItkijÀnaiset kirkuen takovat PÀitÀÀn lattiaan... Pohjoisen... Pohjoisen pientareilta Pohjoisen pientareilta, jossa Jumalattomat lupaa kysymÀttÀ kansoittavat Kirkonmiehen pihamaan! He tulevat asuntooni, saastaavat lapseni ja VievÀt pesÀstÀni tuhkatkin ...Niin Ovat rikotut lupaukset, ja jollen nyt MinÀ muuta syödÀ voi Niin sanani ainakin ...En ole mukava mies! SillÀ minÀ En ole mukava mies, enkÀ siksi syyttÀ Huou tÀtÀ mykistÀvÀÀ kyynisyyttÀ Ja kaltaiseni luonne vaatii Vuosikausien harjoituksen, en ole Mukava mies! HyvÀntahtoisuuteni Loppuu tÀhÀn! Painukaa helvettiin! Niin! En ole mukava mies! E-en! En ole mukava, En ole mukava mies! Ja kauhulla Saa katsella Tuota pahojen ihmisten soittojuhlaa EnkÀ siis moisen Seuraamiseen HetkeÀkÀÀn enÀÀ aikaani tuhlaa! Kun he KynsivÀt jalkojaan, ravistavat pÀitÀÀn, Kalvavat jalkojaan, hakkaavat pÀitÀÀn SeinÀÀn Sahaavat jalkansa irti! Mutta ylivoimainen loppu vielÀ vetÀÀ Riettaat suunsa hiljaisiksi! Kun saapuu yö kylÀnsÀ ylle Tuodessaan mukanaan talven... Ja ikuisen ...JÀÀn! Nyt sukupolvien takaisetkin makuuhaavat Auki revitÀÀn! En ole mukava mies... En!