Silmät suljin tiesin matkan alkavan Pimeyden keskellä näin hahmon hohtavan Valollasi minut täytit ja pelon karkoitit Kuin äiti pienokaista mua hoivasit
Darmstadt Tie taivaaseen
Kasvot kauniit peitit huntuun hopeiseen Ja minut jätit ikävään ikuiseen En luotas tahtois pois milloinkaan Vaikka pois nyt lähden palaan luokses uudestaan