Ihmisen tahto kuin rauta taivuttamaton Riiputtaa pÀÀtÀÀn kurja luotu virheetön Se pelkÀÀ, mutta kuolee taistellen Puolesta jumalten joita itse tunne ei
Odottaa voittajan tÀytyy Voidakseen sanansa tuuleen heittÀÀ Vuoret liikkuvat harvoin Ei niitÀ siirrÀ yksin vahvinkaan
Vain hetken teidÀn liekkinne roihuaa Katso, se hiljaa hiipuu, maan tuhkin koristaa Syvyys kylmÀ viimeisen hehkun tukahduttaa Kutsutko kuoleman sen vielÀ kerran herÀttÀmÀÀn
SitÀ vielÀ itket kun synkÀn vieraan taloosi laskit SiipensÀ levittÀmÀÀn kauniin elÀmÀsi ylle Sen yhdellÀ henkÀyksellÀ poistamaan
Aseisiin, sen te kuulette aina TeidÀn verellÀnne tÀmÀ maa peitetÀÀn Se on polku, jota pitkin teitÀ seurataan Niin kauas kuin pimeys jaksaa kantaa Paikkanne lunastakaa, ette koskaan ole vapaita Arkuissanne lapsenne kannetaan
Sataa ihmisen viha jumalten niskaan Vahvemman oikeus vahvemman tappaa Puolusta kotiasi, tuholle uhraa rakkaasi Polta maa takanasi ennen kuin poltat itsesi
Sataa ihmisen viha jumalten niskaan Punaiset pilvet sumentavat taivaan NÀin kaikki pÀÀttyy, kuumuus maan tyhjiin imee NÀin kaikki pÀÀttyy, nÀen sen nyt Punainen taivas rotat saartaa
VerellÀ kirjoitettu kirja elÀmÀn KÀsistÀ sodan maailman luojan Kansi hiiltyneenÀ laskettu maahan Sanat sanomattomiksi tehty
NÀin kaikki pÀÀttyy, nÀen sen nyt TÀmÀ sivu on viimeinen NÀin kaikki pÀÀttyy, tyhjÀÀn ja unohdukseen EikÀ kukaan tÀnne palaa