sanojen tehtävä välillämme
on piirtää vaikean maaston karttaa
voidella hetkien kruunupäät
lähettää roistot hirteen
sanojen varjot, pitkät ja väärät
ulottuu aikojen juurakoihin
niiden labyrinteissä hirviöt
heristää raskaita niskojaan

ja itse olemme ilmaa
jälkiä haamujen välillä
siltoja varjojen kulkea
stuen toisiaan

sanojen kantama välillämme
on miinoittama harhojen
ovet johtaa toisiin oviin
peilit siintää peilejä

ja mitä itse olemme
ja tahdomme ja luulemme
on varjo kaiken opetellun
muistetun ja unohdetun
ja mitä itse olemme
on mitattuna sekunneissa
hulluutemme harjalla
hiekkakumpu tasainen