Seitsemän turmiota, sielujemme yön pimeyteen
Tyhjyydestä jumalan siinnyt kaikkeus

Tulen hahmossa suden, tulen hahmossa leijonan
Tulen hahmossa paratiisin käärmeen

Repien ja raastaen palasiksi valheiden verhon
Kaiken peittävän mustan hiljaisuuden kaavun

Seitsemän tietä
Seitsemän jokea
Sielujemme yöhön

Seitsemän tietä, kaiken olevan kadotukseen
Jäjellä vain aaveiden kansoittama, autio maa

Tulen hahmossa ihmisen, tulen hamossa vihollisen
Tulen hamossa rakastajasi

Seitsemän jokea, jotka virtaavat paratiisista
Myrkyttäen sydämmet tekopyhyydellään

“Kuten tämä verikään ei enää palaa luoksesi,
Et sinäkään enää pääse lähemmäksi jumalaa”

Kuule sana taivaallinen, tyhjyyden evankeliumi

“Minä olen ensimmäinen ja viimeinen.
Kunnioitettu ja halveksittu.
Minä olen huora ja pyhä.
Vaimo ja neitsyt.
Minä olen hiljaisuus jota ei voi käsittää
Minä olen nimeni kaiku”